Lyhyesti

  • Vuonna 2008 öljy maksoi yli viisinkertaisesti vuoden 2020 hinnan, mutta bensiini oli pumpulla vain noin 15 senttiä kalliimpaa.
  • Syy on vero: valmistevero on kiinteä senttimäärä litralta, eikä se jousta öljyn hinnan mukana.
  • Halvan öljyn aikaan veroja on bensiinin hinnasta jopa yli kaksi kolmasosaa.
  • Öljyn hinta näkyy silti kaikessa: ruoassa, tavaroissa, lämmityksessä ja palveluissa.

Muistat varmasti vuoden 2008 finanssikriisin. Sen kynnyksellä kesällä 2008 raakaöljyn hinta kävi korkeimmillaan lähes 140 dollarissa tynnyriltä. Heinäkuussa 2008 bensiini (95 E) maksoi pumpulla keskimäärin 1,58 €/l ja diesel 1,44 €/l.

Hypätään koronavuoteen. Maaliskuussa 2020 öljytynnyri maksoi vain noin 26 dollaria. Silti bensiini maksoi pumpulla keskimäärin 1,43 €/l ja diesel 1,30 €/l (lähde: Tilastokeskus).

Öljyn hinta putosi noin viidesosaan, mutta bensiini halpeni vain noin 15 senttiä litralta. Mistä tämä johtuu?

Vastaus: suurin osa pumppuhinnasta on veroa

Suomessa pumppuhinnasta reilu puolet tai enemmän on veroja ja maksuja: valmisteveroa, arvonlisäveroa ja huoltovarmuusmaksua. Kun öljy on halpaa, veroja on bensiinin hinnasta jopa yli kaksi kolmasosaa. Kalliin öljyn aikaan osuus on lähempänä puolta. Vaikka raakaöljyn hinta puolittuisi yössä, et huomaa pumpulla läheskään samansuuruista laskua.

Median tehtävä on kertoa, miten raakaöljyn hinta on noussut milloin minkäkin syyn takia. Sinä voit kuitenkin tarkistaa hintahistorian itse esimerkiksi TradingView-palvelusta (Brent Crude Futures). Näet, että raakaöljy oli kalleimmillaan vuonna 2008, ja silti pumppuhinnat olivat vain hieman korkeammat kuin maaliskuussa 2020, kun öljy maksoi alle 30 dollaria tynnyriltä. Tämä ristiriita kertoo kaiken olennaisen verosta osana polttoaineen hintaa.

Mihin kaikkeen öljyn hinta vaikuttaa

Tätä sanotaan harvoin suoraan: öljyn hinta ei vaikuta vain siihen, mitä maksat tankilla. Se vaikuttaa kirjaimellisesti kaikkeen, mitä ostat ja teet joka päivä.

Kun öljyn hinta nousee, logistiikkakustannukset nousevat. Kaupat siirtävät kulut tuotteiden hintoihin. Maksat siis enemmän ruoasta, vaatteista ja tavaroista, vaikket omistaisi autoa lainkaan.

  • Muovi valmistetaan öljystä.
  • Lannoitteiden valmistuksessa käytetään maakaasua ja öljyä.
  • Liikenteen polttoaineet ovat yhä pääosin öljypohjaisia.
  • Rakennusmateriaalit ja kaikki muukin tavara kulkevat rekoilla ja laivoilla, jotka käyttävät öljyä.

Koko talous on rakennettu öljyn varaan tavalla, jota useimmat eivät tule ajatelleeksi. Kun öljyn hinta pomppaa 20 % ylös, maksat sen jossain muodossa joka tapauksessa. Se vain piiloutuu elintarvikkeiden, energian ja palveluiden hintoihin.

Suomi on erityisen haavoittuvainen öljyn hinnalle. Meillä on pitkät etäisyydet, kylmä ilmasto, joka vaatii lämmitystä, ja vientiteollisuus, joka on riippuvainen kuljetuksista. Öljyn hintashokki osuu suomalaiseen kovemmin kuin moneen muuhun eurooppalaiseen.

Miksi pumppuhinta ei seuraa öljyn hintaa

Moni kysyy, miksi polttoaine maksaa lähes saman, vaikka raakaöljy on paljon halvempaa. Harva saa suoran vastauksen. Tässä se on: valmistevero ei laske, vaikka raakaöljy laskee.

Suomessa polttoaineen valmistevero on kiinteä senttimäärä litralta. Se ei seuraa öljyn maailmanmarkkinahintaa kumpaankaan suuntaan. Kun öljy halpenee, valtio kerää litralta saman valmisteveron kuin ennenkin. Ainoastaan arvonlisävero on prosentuaalinen ja joustaa hinnan mukana.

Lisäksi vuosien 2008 ja 2020 välillä polttoaineveroja korotettiin useaan otteeseen. Halvempi öljy hukkui siis osittain kovempaan verotukseen.

Loput pumppuhinnasta muodostuvat dollarin kurssista, jalostusmarginaalista ja jakelukatteesta – ja huomaa, että korotukset siirtyvät pumpulle yleensä nopeammin kuin laskut. Hinnan pohjan pitää silti ylhäällä vero.

Paljonko raakaöljy maksaa

Vuonna 2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti öljyn hintaa, ja diesel maksoi kesäkuussa keskimäärin 2,44 €/l. Jokainen suomalainen tunsi sen kukkarossaan. Harva tiesi, että tuosta summasta noin euro oli veroja ja maksuja: arvonlisäveroa lähes 50 senttiä ja valmisteveroa toinen mokoma. Tämä tieto pitäisi olla jokaisella, kun media puhuu polttoaineen hinnasta.

Historia toistaa itseään

Öljyn hintahistoria toistaa itseään kaavamaisesti. Kun ymmärrät kaavan, luet uutisotsikoita ihan eri silmin.

  • 1973: OPEC-maiden öljykriisi nelinkertaisti öljyn hinnan lyhyessä ajassa, kun arabimaiden öljyntuottajat asettivat vientikieltoja. Länsimaat ajautuivat energiakriisiin. Ensimmäistä kertaa maailma ymmärsi, kuinka haavoittuvainen se on yhdelle raaka-aineelle.
  • 1979–1980: Iranin vallankumous ja Iranin–Irakin sota nostivat hinnat uuteen ennätykseen. Kaava oli sama: poliittinen epävakaus, tarjonnan supistuminen ja hintapiikki.
  • 2008: Ennen finanssikriisiä spekulatiivinen raha oli ajanut öljyn hintaa ylös. Kun kriisi puhkesi, hinta romahti muutamassa kuukaudessa alle 40 dollariin.
  • 2014–2016: Yhdysvaltain liuskeöljyvallankumous tulvi markkinoille tarjontaa, ja hinta laski alle 30 dollarin.
  • 2020: Koronapandemia teki jotain ennennäkemätöntä. Yhdysvaltalaisen WTI-öljyn futuurihinta kävi huhtikuussa 2020 hetkellisesti miinuksella, koska varastotila loppui eikä kukaan halunnut ottaa öljyä vastaan.

Jokainen kriisi tuntui hetkellään ylivoimaiselta, ja jokainen päättyi. Alla olevasta kaaviosta näet, miten suomalainen pumppuhinta on käyttäytynyt vuodesta 2002 lähtien. Data on Tilastokeskukselta, ja se kertoo enemmän kuin mikään uutisotsikko.

Lähde: Tilastokeskus – polttonesteiden keskihinnat | Hintoja voit seurata myös Brent Crude Futures, TradingView

Mitä tämä tarkoittaa sinulle käytännössä

Kun seuraavan kerran näet otsikon öljyn hinnan noususta tai laskusta, osaat lukea sen oikein. Öljyn hinta vaikuttaa sinuun, mutta pumpulla ei samassa suhteessa, koska vero pitää pohjan aina ylhäällä.

Taloutesi kannalta olennaisempaa on, miten öljyn hinnan nousu siirtyy kaikkeen muuhun: ruokaan, lämmitykseen ja palveluihin. Se ketju on paljon pidempi ja hitaampi kuin pelkkä tankkauksen hinta antaa ymmärtää. Ja kun polttoaine kallistuu, kuljetuskulut kallistuvat – ja ne näkyvät lopulta lähes kaikessa, mitä kaupasta ostat.

Energia on kaiken perusta. Sen hinnan ymmärtäminen on yksi tärkeimmistä taloustiedoista, joita tavallisella ihmisellä voi olla. Se selittää, miksi asiat maksavat sen, mitä maksavat, ja mihin suuntaan hinnat todennäköisesti kehittyvät, kun energian hinta liikkuu.

Mitä teet tänään

  • Kun luet seuraavan öljyuutisen, katso Brentin hintakaaviota itse äläkä tyydy otsikkoon.
  • Laske oma tankkauksesi: noin puolet tai enemmän menee valtiolle, ei öljy-yhtiölle.
  • Varaudu siihen, että energian hinnan nousu näkyy ruokakaupassa viiveellä – ja huomioi se budjetissasi.