Lyhyesti

  • EU:n ikätunnistussovellus kätkee henkilöllisyytesi sivustolta, mutta taustalla oleva EUDI-lompakko tietää tarkalleen, kuka olet.
  • Chat Control -viestiskannaus palasi heinäkuussa 2026 voimaan, vaikka äänestäneiden meppien enemmistö vastusti sitä.
  • DAC7 velvoittaa myyntialustat kertomaan verottajalle nimesi, henkilötunnuksesi, tilinumerosi ja myyntitulosi – jo vuodesta 2023.
  • Britannia osoitti vuonna 2024, kuinka nopeasti somepostauksesta voi seurata vankeus.
  • Jokainen toimenpide on erikseen perusteltavissa. Yhdessä ne rakentavat infrastruktuurin, jolla digitaalista elämääsi voi seurata kuin koskaan ennen.

Huhtikuussa 2026 Euroopan komissio esitteli ikätunnistussovelluksen, jonka virallinen tarkoitus on suojella lapsia haitalliselta sisällöltä. EU:n DAC7-direktiivi taas velvoittaa digitaaliset kauppapaikat ilmoittamaan verottajalle myyntisi henkilötietoineen. Heinäkuussa 2026 EU palautti voimaan kiistellyn Chat Control -viestiskannauksen äänestyksessä, jossa äänestäneiden enemmistö vastusti sitä. Ja Britanniassa ihmisiä on tuomittu vankilaan somepostausten perusteella.

Nämä eivät ole erillisiä ilmiöitä. Ne kertovat, miten digitaalinen infrastruktuuri, verovalvonta ja sananvapauden rajat muuttuvat Euroopassa samanaikaisesti. Käymme faktat läpi ilman sensaatiota, jotta voit muodostaa oman arviosi. (Tilanne kirjoitushetkellä heinäkuussa 2026.)

EU:n ikätunnistussovellus – teknisesti vaikuttava, poliittisesti kiinnostava

Komissio julkaisi ikätunnistussovelluksen ensimmäisen viitemallin jo kesällä 2025, ja huhtikuussa 2026 se esitteli sovelluksen valmiimpana versiona. Kehittäjäsivu löytyy osoitteesta ageverification.dev. Sovellus on rakennettu EU:n digitaalisen henkilöllisyyslompakon eli EUDI-lompakon (EUDI Wallet) teknisten määrittelyjen pohjalle, ja se on tarkoitus liittää osaksi lompakkoja.

Sovelluksen yksityisyyslupaus nojaa valikoivaan tietojen paljastamiseen ja nollatietotodistuksiin (Zero-Knowledge Proof). Teknologia on aidosti merkittävä yksityisyyden kannalta – mutta ei aivan sillä tavalla kuin markkinointi antaa ymmärtää.

Mitä nollatietotodistus lupaa

Nollatietotodistuksen idea on, ettei sinun tarvitse paljastaa henkilötietojasi todistaaksesi esimerkiksi täysi-ikäisyytesi. Palvelu saa vain kyllä- tai ei-vastauksen kysymykseen "onko käyttäjä yli 18-vuotias?". Syntymäaikasi tai nimesi ei välity eteenpäin. Suunnittelun tavoite on myös, ettei eri palveluissa tehtyjä tunnistautumisia voi yhdistää toisiinsa.

Tältä osin EU:n viestintä pitää teknisesti pääosin paikkansa: tunnistuksen vastaanottava palvelu ei saa tietää, kuka olet.

Mitä siitä ei kerrota

Olennainen yksityiskohta jää korostamatta: lompakkoinfrastruktuuri tietää, kuka olet. Ikätodiste pohjautuu viralliseen henkilöllisyyden varmennukseen, jonka on tehnyt valtio tai sen valtuuttama toimija. Nollatietotodistus piilottaa henkilöllisyytesi yksittäiseltä sivustolta, mutta ei järjestelmältä kokonaisuutena.

Pilottimaat ovat Ranska, Tanska, Kreikka, Italia, Espanja, Kypros ja Irlanti. Suomi ei ole pilottivaiheessa mukana.

Komissio perustelee sovellusta digitaalisten palvelujen säädöksen (DSA) 28 artiklalla, joka velvoittaa alustat suojelemaan alaikäisiä. Velvoite on laillinen ja todellinen, eikä lasten suojelu sinänsä ole kyseenalaista. Kiinnostavaa on se, millainen infrastruktuuri suojelun nimissä rakennetaan.

EU-tasoinen ikätunnistusjärjestelmä on käytännössä EU-tasoinen digitaalinen henkilöllisyysjärjestelmä – kulki tietovirta teknisesti miten tahansa. Se, mihin infrastruktuuria tulevaisuudessa käytetään, on poliittinen eikä tekninen kysymys.

Chat Control – enemmistö äänesti vastaan, mutta laki jäi voimaan

Samaan aikaan EU käy kädenvääntöä laista, joka koskee suoraan yksityisten viestiesi käsittelyä. Kriitikot kutsuvat sitä nimellä Chat Control. Heinäkuussa 2026 siitä tuli poikkeuksellisen selkeä esimerkki siitä, mistä tämä artikkeli varoittaa: hyvistä syistä rakennetusta infrastruktuurista, jonka lopputuloksen ratkaisee valvonta ja päätöksenteko – ei tekninen arkkitehtuuri.

Kaksi eri Chat Controlia

Uutisointi menee usein sekaisin, koska kaksi eri asiaa niputetaan yhteen.

  • Chat Control 1.0 ei ole uusi laki. Se on vuodesta 2021 voimassa ollut väliaikainen poikkeus EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivistä eli ePrivacy-direktiivistä (asetus 2021/1232). Se antaa palveluntarjoajille luvan – mutta ei velvollisuutta – skannata käyttäjien yksityisviestejä lasten seksuaalisen hyväksikäytön materiaalin (CSAM) löytämiseksi. Käytännössä sitä hyödyntävät lähinnä salaamattomat yhdysvaltalaispalvelut, kuten Gmail, Facebookin ja Instagramin viestit, Snapchat, iCloud-sähköposti ja Xbox.
  • Chat Control 2.0 on pysyvä lakiehdotus (CSA-asetus, CSAR). Se on yhä neuvottelupöydällä.

Miten 1.0 palasi voimaan

Chat Control 1.0:n vaiheet kuvaavat EU:n päätöksentekoa niin hyvin, että ne kannattaa käydä läpi järjestyksessä.

  1. Maaliskuu 2026: Euroopan parlamentti torjui väliaikaisen poikkeuksen jatkamisen, ja poikkeus raukesi 3. huhtikuuta 2026. Moni piti asiaa selvänä. Google, Meta, Microsoft ja Snap kuitenkin ilmoittivat jatkavansa skannausta ilman laillista perustaa.
  2. Kesäkuun loppu: Parlamentin puhemies Roberta Metsola avasi jo raukeamaan päästetyn asian uudelleen ja lähetti sen neuvostolle. Perusteena oli, että vanhentuneet säännöt jättivät vaarallisen aukon lasten suojeluun.
  3. 2. heinäkuuta: Neuvosto hyväksyi komission alkuperäisen tekstin kannakseen, jolloin asia siirtyi parlamentin toiseen käsittelyyn. Se muutti koko äänestysmatematiikan. Toisessa käsittelyssä parlamentti ei äänestä lain hyväksymisestä vaan sen hylkäämisestä. Hylkääminen vaatii jäsenten ehdottoman enemmistön eli 361 ääntä 720:stä – ei pelkkää äänestäneiden enemmistöä.
  4. 9. heinäkuuta: Suurin ryhmä EPP vei asian kiireellisenä suoraan täysistuntoon ohi tavallisen valiokuntakäsittelyn juuri ennen kesätaukoa. Äänestäneistä mepeistä 314 vastusti Chat Control 1.0:aa, 276 kannatti ja 17 pidättäytyi.

Tavallisella logiikalla laki olisi kaatunut. Hylkäysesitys jäi kuitenkin 47 ääntä vaille vaadittua 361:tä, joten se raukesi ja poikkeus palasi voimaan huhtikuuhun 2028 asti. Poissaolot ja tyhjät äänet toimivat käytännössä ääninä neuvoston tekstin puolesta.

Erillinen muutosesitys, joka olisi rajannut skannauksen vain tuomioistuimen yksilöimiin epäiltyihin, sai 322 ääntä. Sekin kaatui samaan kynnykseen. Entinen meppi ja digioikeusaktivisti Patrick Breyer kutsui lopputulosta farssiksi, joka vahingoittaa demokratiaa.

Menettely oli laillinen. Se osoittaa silti jotain olennaista: laki, joka ei saa taakseen parlamentin enemmistöä, voi jäädä voimaan, kun vastustus ei ylitä korkeampaa hylkäyskynnystä.

Salatut palvelut rajattiin ulos – toistaiseksi

Parlamentti hyväksyi samalla muutoksen, joka rajaa päästä päähän salatut palvelut, kuten WhatsAppin, Signalin ja iMessagen, skannauksen ulkopuolelle. Käytännön merkitys on rajallinen. Näiden palveluiden rakenne estää jo valmiiksi palveluntarjoajaa lukemasta viestien sisältöä.

Poikkeus koskee vain väliaikaista 1.0-raidetta. Koska parlamentti muutti neuvoston tekstiä, asia palasi neuvostoon, jolla oli lokakuun 2026 alkupuolelle asti aikaa hyväksyä tai hylätä muutos.

Chat Control 2.0 ja pakollinen ikätunnistus

Tässä kohdassa Chat Control kytkeytyy suoraan artikkelin alkuun. Pysyvän CSA-asetuksen kiistanalaisin jäljellä oleva osa ei ole enää salauksen murtaminen. Tanskan puheenjohtajakausi luopui pakollisesta skannauksesta loppuvuodesta 2025. Kiistan ytimessä on nyt pakollinen ikätunnistus.

Neuvoston linjauksessa ikätarkistus on keskeinen keino palveluille, jotka asetuksen riskiluokittelu katsoo riskialttiiksi. Digioikeusjärjestö EDRi varoittaa, että luokittelu on niin ongelmallinen, että käytännössä jokainen turvallinen ja yksityisyyttä kunnioittava viestipalvelu tulkittaisiin automaattisesti riskialttiiksi. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi, että viestin lähettäminen Signalissa tai WhatsAppissa, sähköpostin lähettäminen tai sovelluksen lataaminen edellyttäisi henkilöllisyyden tai kasvodatan esittämistä.

Mikä olisi todennäköisin tapa toteuttaa tämä? Sama EUDI-lompakko, jota käsiteltiin edellä. Signalin käyttäjä Saksassa todistaisi täysi-ikäisyytensä lompakon todisteella. Vaikka todiste paljastaa vain välttämättömän, sen luotettavuus nojaa jäsenvaltion viranomaisen tekemään tunnistukseen.

Tämä on juuri se kaava, josta varoitamme: ikätunnistuksesta alkava infrastruktuuri, joka kytketään toiseen lakiin, joka perustellaan toisella konkreettisella ongelmalla. Chat Control 2.0:n neuvottelut jatkuvat syksyllä 2026 Irlannin puheenjohtajakaudella. Asiaa ei siis ole ratkaistu.

Neuvoston omat lakimiehet varoittivat

Tasapuolisuuden vuoksi yksi seikka vielä. Neuvoston oma oikeudellinen yksikkö arvioi kesäkuussa 2026, että "vapaaehtoinenkin" skannaus on yleistä, epäillyistä riippumatonta viestinnän valvontaa. Ilman perusteltua epäilyä ja tuomioistuimen ennakkolupaa se on ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan 7 artiklan kanssa.

Sama elin, joka vie tekstiä eteenpäin, sai siis omilta lakimiehiltään varoituksen, ettei malli välttämättä kestä EU-tuomioistuimessa. Kanne unionin tuomioistuimessa pidetään todennäköisenä. Tämä ei ole salaliittoteoria vaan julkisesti raportoitu tosiasia, joka kertoo, kuinka kiistanalaisesta lainsäädännöstä on kyse.

DAC7 – verottaja tietää jo nyt, mitä myyt netissä

DAC7-direktiivi (neuvoston direktiivi 2021/514) on ollut voimassa 1.1.2023 alkaen kaikissa EU-maissa. Se velvoittaa digitaaliset kauppapaikat keräämään tietoja myyjistään ja raportoimaan ne veroviranomaisille. Direktiivi koskee:

  • henkilökohtaisten palvelujen myyntiä
  • tavaroiden myyntiä
  • asuntojen ja muiden kiinteistöjen vuokrausta
  • kulkuneuvojen vuokrausta.

Käytännössä se kattaa lähes kaiken, mitä saatat myydä tai vuokrata Torissa, Airbnb:ssä, Fiverrissä, Uberissa tai vastaavassa palvelussa.

Mitä tietoja verottaja saa

Alustan on ilmoitettava nimesi tai yrityksesi nimi, osoitteesi, asuinvaltiosi, henkilötunnuksesi tai Y-tunnuksesi, syntymäaikasi, pankkitilinumerosi sekä alustalta saamiesi tulojen määrä. Tiedot toimitetaan kerran vuodessa, ja EU-maat vaihtavat niitä keskenään automaattisesti. Jos myyt Suomesta käsin vaikkapa espanjalaisella alustalla, tietosi päätyvät Suomen Verohallintoon toisen maan veroviranomaisen kautta.

Pienmyyjän poikkeus on kapea

Raportoinnin ulkopuolelle jäävät vain tavaroiden myyjät, jotka tekevät saman alustan kautta alle 30 kauppaa ja myyvät enintään 2 000 eurolla vuodessa. Jos jompikumpi raja ylittyy, tiedot raportoidaan. Palvelujen myynnissä ja vuokrauksessa vastaavaa euro- tai kappalerajaa ei ole.

Ensimmäiset raportit vuodelta 2023 piti toimittaa tammikuun 2024 loppuun mennessä. Velvoite on siis jo arkea, ei tuleva uhka.

DAC7:n virallinen peruste on verovälttelyn ehkäisy alustataloudessa. Syy on oikeutettu: paljon tuloja on jäänyt ilmoittamatta, kun Airbnb-vuokrat tai Tori-myynnit ovat jääneet viranomaisten katveeseen. Silti kannattaa huomata, mikä on muuttunut. Ennen digitaalinen kaupankäynti oli veroviranomaisille lähes näkymätöntä. Nyt jokaisesta alustamyynnistä jää jälki, joka kulkee automaattisesti EU:n verohallintojen järjestelmiin.

Vaurastumisen harha

Britannia näyttää suunnan – somepostauksesta vankilaan

Heinäkuun 2024 lopussa Southportissa Englannissa surmattiin kolme pientä tyttöä. Väärää tietoa tekijästä levisi somessa nopeasti, ja muutamassa päivässä mellakat levisivät eri puolille Englantia. Viranomaiset reagoivat poikkeuksellisen nopeasti ja laajasti. Yli tuhat ihmistä pidätettiin, ja tuomioita alkoi tulla jo muutamassa viikossa. Tuomittujen nimiä ja kuvia jaettiin medialle, ja osa tuomioiden julistamisista lähetettiin suorana televisiossa.

Kaksi esimerkkiä:

  • 53-vuotias nainen sai 15 kuukautta vankeutta Facebook-kommentista, jonka mukaan moskeijoja ei pitäisi suojella vaan ne pitäisi "räjäyttää aikuisten kanssa". Hän kirjoitti kommentin ryhmään, jossa oli yli 5 000 jäsentä. Syyte koski kuolemalla tai vakavalla vahingolla uhkaavan viestin lähettämistä.
  • Useat miehet saivat noin 1,5–3 vuoden vankeustuomioita julkaisuista, joissa kehotettiin hyökkäämään turvapaikanhakijoita majoittaviin hotelleihin tai sytyttämään niitä tuleen.

Tapaukset on kuvattava tarkasti ennen johtopäätöksiä. Tuomitut eivät joutuneet vankilaan mielipiteistään. Ensimmäinen tapaus koski suoraa väkivallalla uhkaamista, muut yllyttämistä hyökkäykseen yksilöityä kohdetta vastaan. Molemmat ovat Britanniassa olleet rikoksia jo pitkään, eivätkä nämä olleet ensimmäiset somepostauksista annetut tuomiot.

Uutta oli nopeus, mittakaava ja julkisuus. Tuomiot tulivat viikoissa eivätkä vuosissa, ja viranomaiset julkistivat tuomittujen henkilötietoja aktiivisesti pelotteeksi. Pääministeri Keir Starmer sanoi suoraan, että tapausten pitää muistuttaa kaikkia: laki koskee sinua, osallistuitpa suoraan tai yllytit kaukaa verkossa. Tällaisen poliittisen viestin tehtävä on ohjata käyttäytymistä ennalta, ei vain rangaista jo tapahtuneesta.

Neljä kehityskulkua – miten ne liittyvät toisiinsa

Ikätunnistussovellus, Chat Control, DAC7 ja Britannian sometuomiot edustavat samaa laajempaa muutosta, vaikka niillä on eri perustelut, eri oikeusperusta ja eri toteuttajat. Muutos on tämä: Euroopan valtioille ja EU:lle syntyy tekninen ja oikeudellinen infrastruktuuri, jolla digitaalista elämää voi seurata tavalla, joka ei aiemmin ollut mahdollista.

  • EUDI-lompakko luo EU-tasoisen digitaalisen henkilöllisyyden.
  • DAC7 tekee alustoilla tapahtuvan taloudellisen toiminnan näkyväksi EU:n tasolla.
  • Chat Control – sekä voimaan palannut väliaikainen 1.0 että neuvoteltava pysyvä 2.0 – luo oikeudellisen kehyksen yksityisviestien käsittelylle ja mahdollisesti pakolliselle ikätunnistukselle, joka nojaisi samaan lompakkoon.
  • Britannian Online Safety Act velvoittaa alustat poistamaan laittoman sisällön ja suojaamaan lapsia haitalliselta sisällöltä. Heinäkuusta 2025 lähtien se on vaatinut tiukkaa ikätunnistusta esimerkiksi aikuisviihde- ja monilla somepalveluilla. Alkuperäinen ajatus aikuisille "laillisesta mutta haitallisesta" sisällöstä poistettiin laista ennen hyväksymistä, mutta kriitikoiden mukaan alustat poistavat varmuuden vuoksi myös laillista sisältöä. EU:n DSA sisältää vastaavia velvoitteita.

Chat Controlin äänestys valaisee myös toisen ulottuvuuden, joka on helppo sivuuttaa: päätöksentekotavan. Kun laki, jota äänestäneiden enemmistö vastusti, jää voimaan menettelykynnyksen ansiosta, kyse ei ole enää vain infrastruktuurin olemassaolosta. Kyse on siitä, kuinka helposti sitä koskevat rajoitukset voidaan purkaa tai palauttaa.

Sama koskee EUDI-lompakon laajennuksia ja DAC7:n kaltaisten raportointivelvoitteiden rajoja. Se, mikä tänään on vapaaehtoista tai rajattua, voidaan huomenna tehdä pakolliseksi tai laajaksi ennen kuin kansalainen ehtii reagoida.

Yksittäin jokainen toimenpide on perusteltavissa: lasten suojelu, verovälttelyn ehkäisy, väkivaltaan yllyttämisen rankaiseminen. Ne ovat todellisia ongelmia, jotka ansaitsevat ratkaisunsa. Kriittinen kysymys ei ole, onko ongelma todellinen. Kysymys on, millainen infrastruktuuri sen ratkaisemiseksi rakennetaan ja kenen käytössä se on tulevaisuudessa. Hyvistä syistä rakennettua infrastruktuuria voidaan myöhemmin käyttää muihin tarkoituksiin.

Mitä tämä tarkoittaa sinulle nyt ja lähitulevaisuudessa

Verotus

Jos myyt tavaraa alustoilla yli 2 000 eurolla vuodessa tai teet vähintään 30 kauppaa – tai myyt palveluita tai vuokraat mitään –, Verohallinto saa tiedot automaattisesti. Tämä on voimassa olevaa lakia. Jos sinulla on ilmoittamattomia tuloja, tilanne on muuttunut.

Digitaalinen henkilöllisyys

Ikätunnistussovellus ei pilottivaiheessa koske Suomea, mutta rakennettava infrastruktuuri tulee koko EU:n käyttöön. EU:n eIDAS-uudistus velvoittaa kaikki jäsenmaat tarjoamaan kansalaisilleen EUDI-lompakon, ja Suomessa sitä kehittää Digi- ja väestötietovirasto. Lompakon käyttö laajenee todennäköisesti vuosi vuodelta.

Somepostaukset

Suomen laki eroaa Britannian laista, mutta vähemmän kuin moni luulee. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa rikos, samoin julkinen kehottaminen rikokseen. Vakavat uhkaukset ja väkivaltaan yllyttäminen tutkitaan. Britannian kaltaista nopeaa ja julkista rankaisukampanjaa ei ole nähty, mutta lainsäädännöllinen pohja on olemassa. Lisäksi EU:n DSA velvoittaa suomalaisillekin suunnatut palvelut poistamaan laittoman sisällön aiempaa nopeammin.

Yksityisviestit

Chat Controlin tilanne heinäkuussa 2026 on tämä. Väliaikainen 1.0-poikkeus on voimassa huhtikuuhun 2028. Salaamattomien yhdysvaltalaispalveluiden, kuten Gmailin, iCloud-sähköpostin, Instagram-viestien ja Snapchatin, viestejä voidaan skannata ilman epäilyä tai tuomioistuimen lupaa. Päästä päähän salatut palvelut, kuten Signal ja WhatsApp, on rajattu ulos. Niiden käyttö on siksi yksityisyyden kannalta perustellumpaa.

Pysyvä Chat Control 2.0 ratkeaa aikaisintaan loppuvuodesta 2026. Suomalaiselle käyttäjälle sen tärkein kysymys on, tuleeko ikätunnistuksesta pakollinen myös yksityisviestinnässä. Jos tulee, henkilöllisyys sidotaan käytännössä viestintään – todennäköisesti juuri EUDI-lompakon kautta. Jos haluat suojata yksityisyyttäsi jo nyt, katso anonymiteettiopas.

Seuraa laajenemista

Pidä silmällä infrastruktuurin laajenemista. EUDI-lompakko alkaa ikätunnistuksesta, mutta sen arkkitehtuuri on suunniteltu niin, että siihen voi lisätä muita tietoja: ammatillisia pätevyyksiä, terveystietoja, ajokortin, pankkitietoja. Jokainen laajennus on teknisesti helppo, kun perusta on olemassa. Poliittisesti sen voi aina perustella jollakin uudella konkreettisella ongelmalla. Tätä kehityspolkua kannattaa seurata – ei vain yksittäistä sovellusta.

Kuten internetin botteja käsittelevässä artikkelissamme todetaan, digitaalinen infrastruktuuri on harvoin neutraali. Se, kuka sen rakentaa, kuka sitä valvoo ja mihin sitä voi käyttää, ratkaisee enemmän kuin tekninen arkkitehtuuri. Sama periaate, jota sovellamme tutkimusrahoitukseen, pätee tähänkin: kysy, kuka hyötyy ja kuka päättää käytöstä, ennen kuin hyväksyt perustelun sellaisenaan.