Lyhyesti

  • Kuopiolaisessa 20 vuoden seurannassa 4–7 kertaa viikossa saunoneiden miesten kokonaiskuolleisuus oli 40 % pienempi kuin kerran viikossa saunoneiden. Sydänperäisten kuolemien riski oli noin puolet pienempi.
  • Samassa aineistossa usein saunoneilla oli noin kaksi kolmasosaa pienempi dementiariski.
  • Sauna oli itsenäinen tekijä: yhteys säilyi, vaikka muut elintavat huomioitiin, ja sille on selvät biologiset mekanismit.
  • Hyödyt näkyivät, kun saunottiin usein, noin 80 asteessa ja noin 20 minuuttia kerrallaan.
  • Alkoholi ja sauna ovat vaarallinen yhdistelmä. Sauna täydentää liikuntaa, mutta ei korvaa sitä.

Suomalaisilla on pitkään ollut vaisto siitä, että sauna tekee hyvää. Siitä on tullut osa kansallista identiteettiä, rituaali, jota on kunnioitettu sukupolvesta toiseen ilman, että kukaan on vaatinut tieteellisiä todisteita.

Sitten Itä-Suomen yliopiston professori Jari Laukkanen ryhtyi tutkimusryhmineen mittaamaan saunomisen vaikutuksia järjestelmällisesti. Tulokset ylittivät sen, mitä useimmat olisivat vaiston varassa uskaltaneet väittää. Sauna ei ole pelkkä perinne. Se on yksi lupaavimmista terveystottumuksista, joita suomalainen voi harrastaa lähes ilmaiseksi omassa kodissaan.

Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä tutkimukset todella sanovat, miten saunan vaikutukset syntyvät, mihin ne ulottuvat ja millaiset käytännön ohjeet niistä seuraavat. Vaisto oli oikeassa – tiede kertoo, miksi.

Laukkasen 20 vuoden tutkimus – luvut, jotka muuttivat käsityksen

Kuopion sydäntutkimus (Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor Study, KIHD) seurasi noin 2 300:aa keski-ikäistä itäsuomalaista miestä keskimäärin noin 20 vuoden ajan. Sen saunaosuus on yhä laadukkain yksittäinen aineisto saunomisen terveysvaikutuksista. Laukkanen tutkimusryhmineen julkaisi tulokset JAMA Internal Medicine -lehdessä vuonna 2015, ja löydökset olivat selkeitä.

Kun vertailukohtana olivat kerran viikossa saunoneet miehet, tulokset olivat seuraavat:

  • 4–7 kertaa viikossa saunoneilla kokonaiskuolleisuus oli noin 40 % pienempi, sydän- ja verisuonitautikuolleisuus noin 50 % pienempi ja sydänperäisen äkkikuoleman riski yli 60 % pienempi.
  • 2–3 kertaa viikossa saunoneilla kokonaiskuolleisuus oli noin neljänneksen pienempi ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vajaan kolmanneksen pienempi.

Yhteydet säilyivät, vaikka tutkijat huomioivat muun muassa tupakoinnin, alkoholin, liikunnan, painon, kolesterolin ja verenpaineen. Kyse ei siis ollut vain siitä, että terveet ihmiset sattuvat saunomaan enemmän. Sauna itsessään oli itsenäinen tekijä. Yhteys on lisäksi annosvasteinen eli sitä vahvempi, mitä useammin saunotaan, ja sille on selvät biologiset mekanismit.

Sama tutkimusryhmä julkaisi vuonna 2017 löydöksen, joka yllätti monet. Neljä tai useampi saunakerta viikossa oli yhteydessä 66 % pienempään dementiariskiin ja 65 % pienempään Alzheimerin taudin riskiin verrattuna kerran viikossa saunomiseen. Se on merkittävämpi suoja kuin lähes millään yksittäisellä lääkkeellä tai elämäntapamuutoksella, jota dementian ehkäisyssä on tutkittu.

Miten sauna vaikuttaa sydämeen ja verisuonistoon

Saunan vaikutus sydämeen syntyy usean mekanismin kautta. Tärkein niistä on se, että sauna aiheuttaa kevyttä tai kohtalaista liikuntaa muistuttavan fysiologisen kuormituksen. Kun kehon lämpötila nousee saunassa, syke nousee tyypillisesti 100–150 lyöntiin minuutissa. Verisuonet laajenevat, ja säännöllisesti toistettuna verisuonten sisäpinnan eli endoteelin toiminta paranee.

Laukkasen ryhmän mittauksissa yksi saunakerta laski verenpainetta ja vähensi valtimoiden jäykkyyttä, joka on itsenäinen sydäntautien riskitekijä. Pitkällä aikavälillä usein saunoneilla oli selvästi pienempi riski sairastua verenpainetautiin. Jäähdyttely kylmässä vedessä tai avannossa vahvistaa vaikutusta, koska äkillinen lämpötilan vaihtelu harjoittaa verenkiertojärjestelmän sopeutumiskykyä. Sydänsairaan kannattaa kuitenkin olla äkillisten lämpötilavaihtelujen kanssa varovainen.

Myös tulehdus liittyy asiaan. Säännöllinen saunominen laskee CRP-arvoja mitattavasti. C-reaktiivinen proteiini on keskeinen kroonisen tulehduksen mittari, ja siitä kerrotaan tarkemmin kroonista tulehdusta käsittelevässä artikkelissamme. Tämä voi olla yksi reitti, jonka kautta sauna vaikuttaa sekä sydämeen että dementiariskiin, sillä krooninen tulehdus on molempien taustatekijä.

Lämpöshokkiproteiinit – saunan näkymätön mekanismi

Vähemmän tunnettu mutta biologisesti kiinnostava mekanismi on lämpöshokkiproteiinien (HSP) tuotanto. Kun keho altistuu lämpöstressille, se alkaa tuottaa näitä suojaavia proteiineja. Ne toimivat niin sanottuina molekyylikaperoneina: ne auttavat muita proteiineja laskostumaan oikein ja korjaavat vaurioituneita tai väärin laskostuneita proteiineja.

Tämä on kiinnostavaa lihasten ja sydämen mutta myös aivojen kannalta. Väärin laskostuneet proteiinit ovat keskeisiä Alzheimerin taudissa ja muissa hermostoa rappeuttavissa sairauksissa. Lämpöshokkiproteiinit ovat siksi yksi selitys sille, miksi sauna suojaa aivoja. Sama mekanismi tukee myös lihasten palautumista. Sauna ei siis vaikuta vain verenkierron kautta vaan myös solutason korjausmekanismien kautta.

Aivojen terveys, muisti ja dementian ehkäisy

Saunan yhteys aivoterveyteen on tutkimuksellisesti kiinnostavin ja samalla vaikein selittää. Dementialöydös oli niin vahva, että tutkijat ovat etsineet sille biologista selitystä. Todennäköisiä tekijöitä on useita:

  • Verenkierto. Sama verisuonten laajeneminen, joka hyödyttää sydäntä, hyödyttää myös aivoja. Aivot ovat täysin riippuvaisia tasaisesta verenvirtauksesta, ja verisuoniperäiset muutokset ovat yksi tärkeä reitti dementiaan.
  • Verenpaine ja tulehdus. Kohonnut verenpaine ja krooninen tulehdus ovat dementian riskitekijöitä, ja säännöllinen saunominen liittyy kumpaankin edullisesti.
  • BDNF. Aerobinen liikunta nostaa aivoperäisen hermokasvutekijän (BDNF) tasoa, ja sitä tarvitaan oppimiseen ja muistiin. Saunan tuottama fysiologinen kuormitus aktivoi saman reitin.
Vaurastumisen harha

Stressi, palautuminen ja mielenterveys

Sauna on monelle paras tunnettu tapa purkaa stressiä, mutta mekanismi on toinen kuin usein väitetään. Saunassa keho kokee hetkellisen kuormituksen: sympaattinen hermosto aktivoituu, ja stressihormonit, kuten noradrenaliini ja joissakin tutkimuksissa kortisoli, voivat nousta. Tätä seuraa saunan jälkeen rentoutumisvaihe, jossa elimistö palautuu ja olo on raukea. Kyse on samanlaisesta lyhyestä ja hallitusta stressistä kuin liikunnassa, ja juuri sellainen tekee kehosta sietokykyisemmän.

Kroonisesti koholla oleva stressihormoni on eri asia kuin hetkellinen nousu. Pitkään jatkuva stressi ylläpitää tulehdusta, heikentää unta, lisää vatsaonteloon kertyvää rasvaa ja painaa mielialaa. Säännöllinen palautumisen hetki, kuten iltasauna, auttaa katkaisemaan tätä kierrettä.

Saunassa vapautuu myös beetaendorfiineja. Ne ovat kehon omia opioideja, joita vapautuu myös liikunnan aikana, ja ne ovat osa sitä hyvää oloa, joka saunan jälkeen on tuttu. Kyse ei ole pelkästä mielikuvasta vaan mitattavasta reaktiosta. Liikuntaa käsittelevässä artikkelissamme kerrotaan, miten samat endorfiinit vapautuvat liikunnassa. Sauna aktivoi saman järjestelmän eri reittiä.

Unen kannalta lämpö illalla voi auttaa. Lämmin kylpy tai sauna noin 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa on tutkimuksissa nopeuttanut nukahtamista. Saunan jälkeinen kehon lämpötilan lasku jäljittelee luonnollista lämpötilan laskua, jolla keho valmistautuu uneen. Tarkemmin unesta kirjoitetaan täydellinen uni -artikkelissamme.

Palautumisessa sauna rentouttaa lihaksia ja lisää niiden verenvirtausta, ja moni kokee sen vähentävän treenin jälkeistä jäykkyyttä. Usein toistettu väite maitohapon huuhtomisesta on kuitenkin myytti. Laktaatti poistuu lihaksista itsestään noin tunnin kuluessa treenistä, eikä se aiheuta seuraavien päivien lihaskipua. Yhdessä riittävän unen, ravinnon ja esimerkiksi magnesiumin palautumisroolin kanssa sauna on osa kokonaisuutta, jolla rasituksesta toivutaan.

Hengitystiet, immuniteetti ja muut hyödyt

Saunan kostea ja lämmin ilma avaa ja kostuttaa limakalvoja ja helpottaa hengitystä, erityisesti astmaatikoilla ja kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta kärsivillä. Kuopion aineistossa usein saunoneilla oli myös pienempi riski sairastua keuhkokuumeeseen. Säännöllinen saunominen on tutkimuksissa vähentänyt ylähengitystieinfektioita, ja valkosolujen, erityisesti NK-solujen, määrä veressä kasvaa saunomisen jälkeen tunneiksi.

Myös aineenvaihdunta hyötyy. Lämpökuormitus parantaa insuliiniherkkyyttä samalla mekanismilla kuin liikunta: se aktivoi GLUT4-kuljettajaproteiineja, jotka tuovat sokeria lihassoluihin ilman insuliinia. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä se on arvokas lisä, mutta sauna yksin ei korvaa liikuntaa eikä ruokavaliomuutoksia.

Kuinka usein, kuinka kuumassa ja kuinka pitkään

Kuinka usein: Laukkasen aineisto antaa selkeimmän vastauksen juuri tähän. Suurimmat hyödyt nähtiin 4–7 saunakerralla viikossa, mutta jo 2–3 kertaa viikossa oli selvästi parempi kuin kerran viikossa. Jos saunaan on mahdollista mennä päivittäin, tutkimusten valossa se on parempi kuin harvemmin. Terveillä ihmisillä usein saunomisen haittoja ei juuri ole havaittu. Poikkeus on miesten hedelmällisyys: runsas lämpö heikentää siittiötuotantoa tilapäisesti, joten lasta yrittävän miehen kannattaa harkita taukoa.

Kuinka kuumassa: Tutkimukset on tehty perinteisissä suomalaisissa saunoissa, joissa lämpötila on tyypillisesti noin 80 astetta tai enemmän. Matalammissa lämpötiloissa fysiologinen vaste on heikompi.

Kuinka pitkään: Kuopion aineistossa pidemmät, noin 20 minuutin tai pidemmät saunakerrat liittyivät suurempiin hyötyihin kuin lyhyet pistäytymiset. Käytännössä 15–20 minuuttia löylyissä ja useampi kierros saunan ja viilentelyn välillä on hyvä tavoite. Kuuntele kuitenkin kehoasi: jos olo käy huonoksi, tule ulos.

Juo vettä. Saunassa hikoillaan paljon ja menetetään nestettä, joten juo vettä ennen saunaa ja sen jälkeen. Kuivuminen voi aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta, jotka sitten virheellisesti luullaan saunan syyksi.

Milloin saunaan ei pidä mennä

Alkoholi ja sauna on Suomessa vakava turvallisuusriski. Sekä alkoholi että sauna laajentavat verisuonia ja laskevat verenpainetta. Yhdessä ne voivat aiheuttaa vaarallisen verenpaineen laskun, rytmihäiriöitä, pyörtymisen ja hukkumisen. Valtaosa suomalaisista saunakuolemista liittyy alkoholiin. Kyse ei siis ole saunan vaaroista, vaan alkoholin ja saunan yhdistelmän vaaroista.

  • Kuumeessa ja akuutissa infektiossa sauna kannattaa jättää väliin. Keho on jo valmiiksi kuormittunut, eikä lisälämpö auta vaan lisää rasitusta.
  • Sydänsairaat, erityisesti epävakaasta rintakivusta kärsivät, äskettäin sydäninfarktin sairastaneet ja vaikeaa aorttaläpän ahtaumaa sairastavat, keskustelevat saunomisesta ensin lääkärin kanssa. Vakaassa sydäntilanteessa saunominen on tutkimusten mukaan yleensä turvallista.
  • Verenpainelääkkeitä käyttävät ja iäkkäät nousevat lauteilta rauhassa, sillä verenpaine voi laskea äkisti ja aiheuttaa huimausta.
  • Raskausaikana kohtuullinen saunominen tavallisissa lämpötiloissa on yleensä turvallista, mutta pitkää altistumista kovalle kuumuudelle kannattaa välttää, varsinkin alkuraskaudessa.

Sauna ei korvaa liikuntaa

Saunan ja liikunnan vaikutukset verenkiertoon muistuttavat toisiaan, mutta vain liikunta rakentaa lihaskuntoa, luustoa ja aerobista kuntoa. Ne täydentävät toisiaan, eivät korvaa toisiaan. Ihmiselle, joka ei pysty liikkumaan vamman tai sairauden vuoksi, sauna voi tarjota osan verenkiertohyödyistä. Säännöllisesti liikkuvalle sauna lisää ja vahvistaa liikunnan hyötyjä – KIHD-aineistossa hyvä kunto ja tiheä saunominen yhdessä liittyivät pienimpään kuolleisuuteen.

Saunassa suomalaisella on valmiiksi parempi terveyspääoma kuin suurimmalla osalla maailmaa. Sukupolvelta toiselle kulkenut vaisto on osoittautunut biologisesti perustelluksi tavalla, jota tiede on alkanut vahvistaa vasta viime vuosikymmeninä. Se, että sauna on arkinen asia eikä terveysgurun keksintö tai maksullinen hyvinvointipalvelu, ei tee siitä vähemmän arvokasta. Päinvastoin.

Mitä teet tällä viikolla: lämmitä sauna vähintään kolme kertaa, ota löylyä noin 20 minuuttia, juo vettä – ja jätä olut jääkaappiin.