Lyhyesti
- Perfektionismi ei johda parempaan tulokseen vaan usein ei mihinkään tulokseen.
- Täydellisyyden tavoittelu on suojamekanismi hylkäämistä vastaan, ei laadunvarmistusta.
- Viimeinen 20 % kohti täydellisyyttä vie moninkertaisesti aikaa – ja tulokset tulevat tekemisestä.
- Keinot: joustamaton deadline, uusi onnistumisen mittari, ”riittävä ensin” -versio ja alter ego.
Mieti rehellisesti: kuinka monta projektia, ideaa tai asiaa sinulla on kesken tai aloittamatta, koska ne eivät ole vielä tarpeeksi valmiita, tarpeeksi hyviä tai tarpeeksi kattavia?
Jos vastaus on enemmän kuin yksi, täydellisyyden tavoittelu on todennäköisesti yksi suurimmista syistä siihen, että pysyt paikallasi. Ei laiskuus. Ei tiedon puute. Ei resurssien puute. Vaan jatkuva tunne siitä, ettet ole vielä tarpeeksi valmis.
Perfektionismi myydään usein hyveenä: korkeat standardit, laatu ennen kaikkea, huolellisuus. Tutkimukset kertovat toista. Terveistä korkeista standardeista poikkeava perfektionismi on yhteydessä voimakkaampaan ahdistukseen, runsaampaan lykkäämiseen ja heikompaan itsetuntoon. Eikä se tutkimusten mukaan tee suorituksesta parempaa – usein päinvastoin.
Mitä täydellisyyden tavoittelu oikeasti on
Täydellisyyden tavoittelu on itsensä sabotoimisen erityismuoto, jossa esteenä toimii korkean standardin illuusio. Sen tunnistaa siitä, ettei täydellinen tule koskaan valmiiksi. Aina kun olet lähellä maalia, löytyy jotain uutta lisättävää, parannettavaa tai selvitettävää, ennen kuin voit julkaista, lähettää tai näyttää työn muille.
Se on pelkoa, ei laadunhallintaa
Niin kauan kuin projekti on kesken, sitä ei voi arvioida. Jos sitä ei voi arvioida, sitä ei voi hylätä eikä kritisoida. Ja jos työtä ei voi hylätä, ei voi hylätä sinuakaan. Täydellisyyden tavoittelu on siis suojamekanismi hylkäämistä vastaan, ei laadunvarmistuksen työkalu.
Ero terveisiin korkeisiin standardeihin
Ero on yksinkertainen. Korkeat standardit tarkoittavat, että teet asiat hyvin, kun teet niitä. Täydellisyyden tavoittelu tarkoittaa, ettet tee asioita, koska mikään ei ole koskaan tarpeeksi hyvää tehtäväksi. Näistä kahdesta vain ensimmäinen tuottaa tuloksia.
80/20-periaate laadun ja tekemisen välillä
Pareton periaatteen eli 80/20-säännön mukaan suuri osa tuloksista syntyy pienestä osasta panostusta. Sama pätee työn laatuun. Ensimmäiset 80 prosenttia laadusta saavutetaan suhteellisen nopeasti ja pienellä vaivalla. Viimeiset 20 prosenttia kohti täydellisyyttä vievät tyypillisesti moninkertaisesti enemmän aikaa ja energiaa kuin koko muu työ.
Flippaajalle
Myynti-ilmoitus, jossa on viisi hyvää kuvaa, rehellinen kuvaus ja oikea hinta, menee kaupaksi lähes yhtä hyvin kuin ilmoitus, jossa on 15 kuvaa, täydellinen tekstiasettelu ja ammattimainen tuotekuvaus. Ensimmäinen vie 20 minuuttia, toinen tunnin. Tuntiin mahtuu useampi ilmoitus, ja ne tuottavat enemmän kuin yksi täydellinen.
Hustlaajalle
Ensimmäinen painettu ja jaettu flyeri tuottaa enemmän kuin täydellinen flyeri, jota ei koskaan paineta. Tulos ei synny paperilla vaan asiakkaissa. Asiakkaita ei saa flyerin ulkoasua hiomalla, vaan flyereita jakamalla.
Miksi B+-työ on usein parempi kuin A-työ
Tätä loogista johtopäätöstä sanotaan harvoin ääneen. Tänään julkaistu B+-työ tuottaa palautetta, joka tekee seuraavasta työstä paremman. Kuukauden päästä julkaistu A-työ menettää kuukauden, jonka aikana olisit voinut oppia, iteroida ja kehittyä. Perfektionisti kehittyy siis paradoksaalisesti hitaammin kuin se, joka julkaisee nopeasti ja oppii palautteesta.
Affiliate-markkinoinnissa tämä näkyy erityisen selvästi. Tänään julkaisemasi artikkeli alkaa kerätä hakukonedataa heti. Puolen vuoden päästä tiedät tarkalleen, mitä ihmiset etsivät, mitkä lauseet toimivat ja mitä pitää muuttaa. Artikkeli, jota hiot täydelliseksi ennen julkaisua, antaa saman tiedon puoli vuotta myöhässä.
Kuten kirjoitin artikkelissa Sinulla ei tarvitse olla kaikki selvitettynä heti, paras suunnitelma on sellainen, jota voi korjata kokemuksen perusteella. Kokemusta ei saa ennen kuin aloittaa. Täydellinen suunnitelma ennen aloittamista on harha, jonka vain kokemus voi kumota.
Miten lopetat täydellisyyden odottamisen
1. Aseta deadline, joka ei jousta
”Tämä myynti-ilmoitus julkaistaan tänään kello 20.00, oli se valmis tai ei.” Sitten katsot, mitä tapahtuu. Useimmiten huomaat, ettei lähes täydellisen ja täydellisen version välinen ero näy tuloksissa lainkaan.
2. Vaihda onnistumisen mittari
Jos mittaat työtäsi laadulla, mikään ei tunnu koskaan riittävän hyvältä. Jos mittaat tekemistä ja julkaisemista, voit onnistua joka kerta. Silloin onnistuminen tarkoittaa valmiiksi saamista, ei täydellisyyttä. Muutos tuntuu pieneltä, mutta sen vaikutus rohkeuteesi tehdä on välitön.
3. Tee ensin riittävä versio
Tee versio, joka on selvästi riittävä – ei paras mahdollinen, vaan riittävä. Päätä vasta sitten, julkaisetko sen vai paraneeko se lisätyöllä merkittävästi. Useimmiten huomaat, että riittävä on riittävä. Sen huomaaminen vaatii kuitenkin, että saat ensin jotain valmiiksi etkä pidä sitä ikuisesti työn alla.
4. Käytä alter egoa
Kuten alter ego -metodia käsittelevässä artikkelissa käytiin läpi, perfektionisti on usein se osa sinua, joka pelkää. Alter egosi ei pelkää samalla tavalla. Kysymys ”mitä alter egoni tekisi tässä tilanteessa?” katkaisee usein täydellisyyden odottamisen kierteen.
Mitä teet tänään
Valitse yksi asia, jota olet pitänyt keskeneräisenä vain siksi, ettei se ole vielä täydellinen. Aseta sille deadline tälle viikolle. Julkaise, lähetä tai vie se eteenpäin juuri sellaisena kuin se nyt on – ja katso, mitä oikeasti tapahtuu.
Useimmiten huomaat, ettei maailma romahdakaan. Sen sijaan saat palautetta, jonka ansiosta seuraavasta versiosta tulee parempi kuin ”täydellisestä” versiosta olisi yksin puurtamalla koskaan tullut.

